Hyvästit työlle ja blogille

Olen tehnyt nyt lähihoitajan hommia koko elämäni ajan ja olen ollut erittäin tyytyväinen ammatinvalintaani. Nyt kuitenkin ikä alkaa jo painaa harteilla ja olen päättänyt jäädä eläkkeelle kunnioitettavassa 65 vuoden iässä.

Olen maksanut koko elämäni ajan palkastani TEL-maksua, joilla kustannettiin silloiset eläkeläiset. Maksuni eivät kuitenkaan ole menneet kankkulan kaivoon, vaan olen kerryttänyt sillä itselleni ansioeläkettä. Nyt nykyiset työläiset ja työnantajat maksavat vastavuoroisesti TEL-maksuillaan minun eläkkeeni. Periaatteessa siis maksamme TEL-maksua omaa eläkettämme varten, mutta sitä ei jätetä hautomaan jollekin tilille. Se sijoitetaan eteenpäin silloisille eläkeläisille ja me saamme maksamamme TEL-maksut takaisin, kun oma eläkkeemme koittaa.

Oma eläkkeeni koostuu ansioeläkkeestä ja eläkepäiviäni varten luomastani säästörahastosta. Koska lähihoitajan ansioeläke ylittää kansaneläkkeen saamisrajan, saan ainoastaan ansioeläkettä. Säästörahastooni on kertynyt vuosien mittaan hyvä tukku rahaa, joten kun se lisätään ansioeläkkeeseeni, olen varsin tyytyväinen eläkkeeseeni. Ei sillä rikastumaan pääse, mutta elää ihan mukavasti kuitenkin.

Olen päättänyt lopettaa tämän minulle tärkeän ja pitkäaikaisen blogin. Kaikkihan loppuu aikanaan ja voin nyt eläkepäivilläni keskittyä muihin juttuihin. Jaan kuitenkin muutaman elämäni varrella oppimani asiat.

1. Elämä ei aina mene niin kuin odottaa. Sen opin Ruutin kuollessa. Meillä oli ollut tarkoitus perustaa idyllinen viinitila Italiaan, mutta hautasin sen unelman Ruutin mukana.

2. Elämässä pitää osata säilyttää positiivinen asenne. Ihaniakin asioita tapahtuu. Rakas poikani Jeremias odottaa naisystävänsä kanssa lasta, joten saan kohta eläkepäivilleni puuhaa, kun voin peuhata ihanan lapsenlapsen kanssa.

3. Tee asioita, joita haluat äläkä anna muiden lannistaa sinua. Menin vapaaehtoisesti armeijaan, vaikka monella olisi ollut siitä paljonkin negatiivista sanottavaa. Suomi on vielä tänäkin päivänä jossain määrin homofobinen maa, joten suhteestani naiseen ja lapsen hankkimisesta oli joillain ihmisillä ikävää kommentoitavaa. En ole kuitenkaan koskaan välittänyt muiden ikävistä mielipiteistä.



Tekijä: Susanna, elämänohjeet Sini
Lähde: Kela

Kuolema koskettaa

Viimeiset puoli vuotta on kulunut hyvin synkissä merkeissä. Olen ollut erittäin väsynyt ja uupunut tästä kaikesta. Rakkaani Ruut Satonen menehtyi tasan kuusi kuukautta sitten. En vieläkään oikein usko sitä todeksi. Asian kanssa elämistä vaikeuttaa se, että Ruut kuoli niin yhtäkkiä auto-onnettomuudessa.

Ruutin kuoltua selvitettiin kuolintodistus ja virkatodistus. Kuolintodistuksella todistettiin muun muassa kuoleman syy. Todistus on osoitus siitä, että vainajan saa haudata. Kuolintodistuksen laati lääkäri ja siitä meni tieto Kelaan ja väestörekisteriin. Virkatodistuksen laati viranomainen ja se sisälsi tietoa menehtyneestä puolisostani kuten nimen, syntymä- ja kuolinpaikan yms. Sitä tarvittiin lähinnä perunkirjoituksessa ja vainajan raha-asioita hoidettaessa.

Kun Ruutin kuolemasta oli kulunut kolme kuukautta, järjestettiin perunkirjoitus. Paikalla perunkirjoituksessa tulee olla lähiomaiset eli tässä tapauksessa Ruutin vanhemmat, minä ja poikamme Jeremias. Kartoitimme Ruutin omaisuuden ja velat. Tätä kokonaisuutta kutsutaan kuolinpesäksi. Tästä osuudesta vähensimme velat ja hautajaiskulut. Toimitimme perukirjan verotoimistoon, sillä Ruutin omaisuudesta otettiin tietty osuus perintöveroa valtiolle. Perintöveron määrä on suhteessa perinnön arvoon eli mitä suurempi perintö, sitä enemmän maksetaan perintöveroa.

Ruut oli ehtinyt tehdä kirjallisen testamentin ennen kuolemaansa, sillä hän halusi osan omaisuudestaan menevän rakkaalle veljelleen. Testamentti oli pätevä, sillä siinä ei ollut muotovirheitä, sen oli todistanut kaksi täysi-ikäistä henkilöä ja siinä oli Ruutin allekirjoitus sekä päiväys. Vaikka olimmekin rekisteröidyssä parisuhteessa, niin avio-oikeus kosketti myös meitä eli minulle kuului puolet Ruutin omaisuudesta. Loppu jaettiin puoliksi Ruutin veljelle ja aikuiselle pojallemme Jeremiaalle.

Perimysjärjestys: Eri asia kuin avio-oikeus, sillä perimysjärjestys koskettaa sitä osaa, mikä jää kun lesken osuus on jo otettu. Ensimmäisenä perimysjärjestyksessä ovat lapset, otto- ja adoptiolapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne. Jos näitä edellämainittuja ei ole, niin seuraavana on puoliso, puolison jälkeen vanhemmat, veljet sekä sisaret. Viimeisenä sedät, tädit, enot sekä isovanhemmat. Jos ketään perillisiä ei ole, niin valtio ottaa haltuunsa koko omaisuuden. Testamentilla voi muuttaa tätä järjestystä, mutta puolisoa tai lapsia ei voi jättää ilman perintöä.

Tekijä: Sini
Lähteet: Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos, http://www.testamentti.fi/, Kela ja kirja

Ala- ja ylämäkiä

Olemme nyt palanneet ihastuttavalta Pariisin lomamatkaltamme ja meillä oli erittäin rentouttava ja upea loma. Kun olimme juuri laskeutuneet Suomeen ja olimme tulossa ulos lentokoneesta, Ruut kompastui portaissa ja lensi pitkän matkan alas. Siinä rytäkässä häneltä murtui jalka ja hänet kiidätettiin suorinta tietä Helsingin ja Uudennmaan sairaalaan HUSiin. Siellä hänen jalkansa leikattiin ja hän pääsi kotiin toipumaan. Onneksi kaatumisessa ei käynyt sen pahemmin.

Ruut joutuu nyt jäämään kotiin ja hän saa siltä ajalta, minkä joutuu olemaan poissa töistä, sairauspäivärahaa. Sitä voivat saada kaikki, jotka joutuvat olemaan töistä pois yli kaksi viikkoa. Sairauspäivärahalla korvataan ansionmenetyksesi. Sen suuruus riippuu palkastasi ja vaikka olisit työtön, voit silti saada sairauspäivärahaa. Sitä voidaan maksaa korkeintaan vuoden ajalta, mutta koska Ruutin jalan parantumisessa ei mene niin kauan, hän saa sitä loppuun asti.

Kesä on kohta ohi ja Jeremias aloittaa koulun. Olen samaan aikaan asiasta jotenkin haikean alakuloinen, mutta myös erittäin iloinen. Jeremias on todella innoissaan ja hän odottaa varsinkin lukutunteja, sillä Jeremias osaa jo jotenkuten tavata. Olen äitinä ja Suomen kansalaisena kiitollinen Suomen hyvästä koulujärjestelmästä.

Suomen lain mukaan kaikki Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Tähän on kuitenkin poikkeuksia, sillä tuttavani erityislahjakas tytär aloitti koulun jo sinä vuonna, kun hän täytti kuusi. Yleensä oppivelvollisuus suoritetaan peruskoulussa, mutta osa lapsista saattaa käydä kotikoulua. Silloin selvitetään, että lapsi saa opetussuunnitelman mukaiset tiedot. Oppivelvollisuus yleensä päättyy, kun peruskoulu on käyty tai kun sen aloittamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Tuttavani lapsi on autistinen ja hänelle on myönnetty pidennetty oppivelvollisuus, joka kestää 11 vuotta. Jokaisen kunnan tulee tarjota perusopetusta.

Pikku Jeremias seisomassa hiidenkirnussa.

Tekijä: Susanna ja Sini
Lähteet:Kela, Opetushallitus, Wikipedia

Matkakuumetta

Jeremias on nyt kuusi ja aloittaa pian koulun, mutta ennen sitä on vielä kesä edessä! Olemme pitkään halunneet Ruutin kanssa lähteä matkalle ja nyt päätimme, että Jeremias on tarpeeksi vanha matkustamaan. Pohdimme pitkään sopivaa matkakohdetta ja lopulta päädyimme Pariisiin! Sekä Ruut että minä olemme aina halunneet käydä siellä, mutta kummankaan unelma ei ole vielä toteutunut ennen tätä! Olen niin innoissani!

Matkaan liittyy myös paljon käytännön järjestelyjä. Piti hommata lentoliput, varata hotellit ja ostaa puuttuvat matkatavarat. Otimme myös kaikille kolmelle matkavakuutukset, jos meille käy jotain. Vakuutus toimii käytännössä niin, että maksamme vakuutuksesta tietyn summan vakuutusyhtiölle sitä tietoa vastaan, että jos jotain käy, niin vakuutusyhtiö korvaa sen. Se on kannattavaa, sillä matkavakuutuksen ottaminen käy meille halvemmaksi kuin mahdollisten kulujen itse maksaminen. Välttämättä mitään ei tietenkään käy, mutta parempi pelata varman päälle kuin katua.

HUOM! Vakuutusyhtiö korvaa vain sen, mitä vakuutuksessa on sovittu, joten neuvoni teille lukijoille on, että vertailkaa eri yhtiöiden tarjoamien vakuutuksien sisältöjä ja hintoja.

Koska Suomi kuuluu EU-maihin, voimme matkustaa muissa EU-maissa pelkällä henkilökortilla. Ja koska myös Ranska kuuluu EU-maihin, meidän ei tarvinnut hankkia passeja. Hankimme matkaa varten Eurooppalaiset sairaanhoitokortit, jotka takaa meille EU-maissa oikeuden samanlaiseen lakisääteiseen sairaanhoitoon kuin Suomessa.

Kuva edelliseltä lomamatkaltani, kun olin menossa Montenegroon.



Tekijä: Susanna
Lähteet: Sinun Eurooppasi, kirja

Pienokaiseni Jeremias Mies Satonen

Hedelmöityshoitoni johtivat kuin johtivatkin raskauteen. Tein raskaustestin ja olin niin onnellinen, kun selvisi, että vihdoin se onnistui! Raskauttani seurattiin tiiviiseen tahtiin neuvolassa ja kävin siellä useita kertoja raskauteni aikana. Sain paljon hyödyllisiä vinkkejä raskausaikaa, synnytystä ja vauvaa koskien. Kävin neuvolassa myös terveystarkastuksessa ennen neljättä raskauskuukauttani, joka on yksi ehto äitiysavustuksen saamiseen. Äitiysavustusta voivat saada kaikki raskaana olevat äidit sekä adoptiovanhemmat. Sen ehtoja tuon terveystarkastuskäynnin lisäksi ovat, että asuinpaikkasi on Suomi tai kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin ja että raskautesi on kestänyt vähintään 154 vuorokautta. Äitiysavustuksen voi ottaa joko tarvikepakkauksena tai 140 euron rahasummana. Itse päädyin tarvikepakkaukseen, sillä se sisälsi enemmän tarvikkeita kuin olisin tuolla rahamäärällä saanut.

Jäin äitiyslomalle 40 arkipäivää (arkipäivät=ma-la) ennen laskettua aikaa ja aloin silloin saada äitiysrahaa, jota maksetaan minulle kokonaisuudessaan 105 arkipäivän ajan.

Kun lapseni syntyi, hänen syntymästään meni tieto väestörekisteriin, josta hänen henkilötunnuksensa lähetettiin Kelalle. Henkilötunnuksen kuusi ensimmäistä numeroa koostuvat päivästä, kuukaudesta ja vuodesta. Meidän tapauksessamme poika syntyi 7.4.2006, joten hänen henkilötunnuksensa kuusi ensimmäistä numeroa ovat 070406. Seuraava merkki on A, joka kertoo, että lapsemme syntyi vuosina 2000-2100. Sitten tuleva kolminumeroinen luku 105 kertoo, että lapsemme oli sadasviides sinä päivänä väestörekisteriin ilmoitettu lapsi. Viimeinen merkki on 2, joka tulee, kun aiempien numeroiden muodostama luku jaetaan 31:lla.

Nimeksi päätimme Jeremias Mies Satonen. Hän ottaa minun sukunimeni, sillä kummankin mielestä se kuulosti paremmalta kuin Suola. Ilmoitimme nimen kahden kuukauden kuluessa syntymästä väestörekisterin pitäjälle ja pian sen jälkeen saimme postissa Kelalta lapsellemme Kela-kortin.

Lomaakin lapsi toi todella paljon. Itse sain äitiyslomaa 105 arkipäivää ja lapsen "isä" eli puolisoni Ruut Amanda Matola voi pitää enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa "isyys"vapaata. Lapsen syntymän jälkeen hän oli kanssani ensimmäiset 3 viikkoa ja meni sitten takaisin töihin. Lopuista lomapäivistä emme ole vielä sopineet.

Lisäksi saamme 158 arkipäivää vanhempainvapaata äitiysloman jälkeen. Emme ole myöskään vielä päättäneet niiden käytöstä. Luultavasti puolitamme ne ja vietämme vapaat peräkkäin. Harmi, ettei kumpikin voi olla vapaalla yhtä aikaa. Olisi ollut kivaa viettää aikaa enemmänkin kolmistaan.
Näiltä kaikilta vapailta meille maksetaan korvauksia. Äitiyslomalta äitiysrahaa, isyysvapaalta isyysrahaa ja vanhempainvapaalta vanhempainrahaa. Meillä on myös mahdollisuus jäädä hoitovapaalle kotiin hoitamaan Jeremiasta kolmanteen ikävuoteen saakka, jolloin saamme Kelalta kotihoidon tukea.

Syntyessään lapsemme sai kasan oikeuksia. Hänen tulee saada vanhemmiltaan hyvää huolenpitoa, hoivaa ja paljon rakkautta. Jeremias on myös oikeutettu samaan lapsilisää 17-vuotiaaksi asti (jotka tosin tulevat vanhemman tilille) ja ilmaiseen koulutukseen. Koska hän sai alkunsa vieraalla spermalla, hän voi halutessaan saada tietoonsa biologisen isänsä henkilöllisyyden. Biologinen isä ei kuitenkaan ole elatusvelvollinen, vaan se jää minun ja Ruutin tehtäväksi. Velvollisuutemme on siis toimia Jeremiaksen holhoojina siihen asti, kunnes hän täyttää 18 vuotta.

Jeremiaksella on oikeus etu- ja sukunimeen, sekä Suomen kansalaisuuteen, sillä me vanhemmat olemme molemmat Suomen kansalaisia. Suomen kansalaisuuden voi saada, mikäli vanhemmat ovat Suomen kansalaisia, syntymällä Suomessa, avioitumalla Suomen kansalaisen kanssa ja sitä kansalaisuutta voi myös hakea. Ihmisellä voi olla kaksi eri kansalaisuutta, eli kaksoiskansalaisuus, kuten Ruutilla. Hän syntyi Virossa, mutta muutti Suomeen 6-vuotiaana. Kun hän oli asunut Suomessa kuusi vuotta, hänen vanhempansa hakivat kaksoiskansalaisuutta, jolloin myös Ruut sai Viron kansalaisuuden lisäksi Suomen kansalaisuuden.

Emme ole tehneet vielä lopullisia ratkaisuja lapsen hoidon suhteen vanhempainvapaan jälkeen. Voimme laittaa hänet joko kunnalliseen päivähoitoon, yksityiseen päivähoitoon tai jäädä hoitovapaalle hoitamaan häntä kolmevuotiaaksi saakka kotona. Mikäli päädymme viimeiseen ratkaisuun, voimme saada kotihoidon tukea. Kunnallisesta päivähoidosta Kela ei maksa tukia, mutta yksityisesta päivähoidosta saa yksityisen päivähoidon tukea.

Kuten huomaatte, lapsi on jo nyt tuonut meille paljon vastuuta ja velvollisuuksia. Pitää tehdä monenlaisia ratkaisuja ja päätöksiä, mutta olemme edelleen erittäin onnellisia, että meillä on nyt suloinen pikku poika!

P.S. Toivottavasti kaikille lasta haluaville oli tästä postauksesta jotain hyötyä :)!




Tekijä: Susanna 
Lähde: Kela

Ilouutisia

Minulla on iloisia uutisia kerrottavanani! Rekisteröimme Ruutin kanssa suhteemme maistraatissa. Odotamme sitä päivää, kun pääsisimme naimisiin, mutta vielä saman sukupuolen edustajat eivät saa avioitua Suomessa. Rekisteröinti kuitenkin merkitsee meille suhteen vakiintumista. Pidimme myös häiden kaltaiset juhlat ystäviemme ja sukulaistemme kanssa.

Laillisesti parisuhteen rekisteröinti muistuttaa pitkälti avioliittoa. Ennen rekisteröimistä meiltä tutkittiin mahdolliset esteet kuten alaikäisyys, lähisukulaisuus tai voimassa oleva avioliitto. Rekisteröidyssä parisuhteessa meillä on mm. velvollisuus elättää toisiamme ja olemme toistemme lähiomaisia kuten avioliitossa oleva pari. Jos Ruut joutuisi vaikkapa sairaalahoitoon, niin voisin saada jotain häntä koskevia tietoja. Toisen kuollessa, toinen perii hänen omaisuutensa ilman testamenttia.  Rekisteröidyn parisuhteen purkaminen tehdään samalla tavalla kuin avioliitossa eli eroa pitää hakea jompikumpi tai molemmat puolisoista käräjäoikeudelta.

Rekisteröity parisuhde kuitenkin poikkeaa avioliitosta esimerkiksi nimeä koskien. Ruut ei voi ottaa minun sukunimeäni, vaikka hän haluaisi. Mies- tai naispareilla ei ole oikeutta ulkoiseen adoptioon eli emme voi adoptoida lasta perheen ulkopuolelta, mikä on todella harmillista ja kaikin tavoin tasa-arvon vastaista. Jos nyt kuitenkin minulla sattuisi olemaan lapsi jostain aiemmasta suhteesta, niin Ruut voisi tässä rekisteröidyssä parisuhteessamme adoptoida hänet, niin että molemmat olisimme lapsen vanhempia. 

Lapsesta puheen ollen voinkin kertoa teille, että olen päättänyt aloittaa hedelmöityshoidot, sillä toiveissamme on pitkään ollut ihana pienokainen. Olemme säästäneet hedelmöityshoitoja varten paljon rahaa, sillä emme saa Kelalta mitään korvauksia, koska este lapsen saamiselle ei ole lääketieteellinen. Toivottavasti hoitoja ei tarvita kauehan monia, sillä muuten joudumme vararikkoon. Eiköhän kaikki kuitenkin suju niin kuin pitää :)

Tekijä: Sini
Lähteet: kirja, YLE

Elämäni käännekohta

Hei!

Viime aikoina on tapahtunut kaikenlaista. Voin sanoa, että olen nyt paljon kokeneempi ja viisaampi kuin reilu vuosi sitten. Aloitetaanpas alusta...

Kun valmistuin lähihoitajaksi, tein ison ja tarkkaan harkitun päätöksen: menin armeijaan. Suomessa asevelvollisuus koskee ainoastaan miehiä, naisille se on vapaaehtoista. Asevelvollisuuden voi suorittaa...

a) varusmiespalveluksessa, joka kestää oman valinnan mukaan 6, 8 tai 12 kuukautta. Asevelvollisuusaika alkaa sen vuoden alusta, jona mies täyttää 18 ja se päättyy sinä vuonna, kun hän täyttää 60 vuotta. Noiden kahden ikävuoden välistä aikaa kutsutaan reserviksi eli silloin asepalveluksen suorittaja voidaan kutsua tarvittaessa palvelukseen tai harjoituksiin.

b) siviilipalvelussa, jonka voi valita esimerkiksi tiettyjen vakaumusten tai uskonnon vuoksi. Syitä ei kuitenkaan selvitetä. Siivilipalveluksen suorittaja voi olla kuka tahansa asevelvollinen ja myös nainen. Siviilipalvelus kestää 347 vuorokautta ja sen voi suorittaa esimerkiksi tietyissä valtion laitoksissa kuten kouluissa tai vaikkapa seurakunnassa.

Myös 270 vuorokautta kestävä aseeton palvelus on vaihtoehtoinen tapa suorittaa varusmiespalvelus. Olen myös kuullut kaverin kaverista, joka ei tarkoituksella saapunut mihinkään palveluspaikkaan eli hän oli totaalikieltäytyjä. Hänet tuomittiin vankeusrangaistukseen, mikä minun mielestäni oli täysin oikein. Ehkä hänellä oli syynsä, joista en tiedä tai, joita en vain ymmärrä.

Miksi oikein halusin mennä naisena armeijaan? Ymmärsin kyllä hyvin kuuluvani tässä asiassa vähemmistöön, mutta tämä oli minulle periaatekysymys. Kaikki Suomen kansalaiset ovat perustuslain mukaan velvoitettuja puolustamaan maata. Naisena tehtäväni vaaravyöhykkeellä olisi todennäköisesti annostella ruokaa tai huolehtia lapsista/sairaista. En koe itseäni feministiksi, mutta kannatan tasa-arvoa ja haluan kunnioittaa Suomea siten, että tarvittaessa pystyn puolustamaan isänmaatani jopa aseellisesti, jos tilanne sitä vaatii.

Sukupuoleni vuoksi minulla oli armeijassa oikeus ilmoittaa 45. päivänä, että haluan keskeyttää, mutta tapauksessani keskeytys ei tullut kyseeseen. En kokenut armeijassa sukupuolisyrjintää, sillä mahdollisuudet eri tehtävien suorittamiseen olivat kaikille samat.
Kuvitella, että naiset pääsivät armeijaan vasta 1.4.1995 ! Naisten vapaaehtoisesta asevelvollisuudesta kiitos kuuluu Suomen vanhalle puolustusministerille Elisabeth Rehnille.

Olin armeijassa kuusi kuukautta ja koin aikani siellä viihtyisäksi. Niin epätodelliselta kuin se kuulostaakin, tapasin siellä myös elämäni naisen! En tietenkään antanut ihastuksen häiritä työtäni armeijassa, mutta oli ihanaa saada vähän naisseuraa äijien keskellä. Armeijassani oli viitisen naista ja yksi heistä oli Ruut Amanda Suola. Olemme todella samanhenkisiä ja valitsimme armeijankin samoista syistä. Kaikki tapahtui todella nopeasti, mutta hyvin pian armeijan suorittamisen jälkeen, muutimme yhteiseen kaksioon eli elän nyt avoliitossa. Avoliitto ei poikkea tavallisesta seurustelusta erityisemmin, mutta tottakai yhdessä asuminen on suuri juttu. En voisi kuvitella eroavani Ruutista, mutta jos kuitenkin suhteemme päätyisi eroon, se tapahtuisi ilman muodollisuuksia (kuten eropapereita yms.). 
Nyt kun olen löytänyt kumppanin, tuntuu, että elämäni palaset ovat vihdoin loksahtaneet kohdilleen! 




Tämän kuvan laitoin lähinnä vitsillä, sillä kuvassa on ensinnäkin saksalainen armeijatakki ja käytän sitä arjessa, sillä kaikkihan tietävät, että armeijakuosi on muotia! En kuitenkaan mennyt armeijaan vain keikistelläkseni armeijavaatteissa.

Tekijä: Sini
Lähde: Kirja, http://www.puolustusvoimat.fi/fi/ ja http://www.sivarikeskus.fi/

Vihdoinkin täysi-ikäinen!

Heipparallaaa!

Vuosi on vierähtänyt todella nopeasti! Lähihoitajan koulutukseni sujuu hyvin ja 18-vuotissyntymäpäiväni oli ikimuistoinen ilta kavereideni kanssa! Täysi-ikäisenä pystyin viettämään juhlani baarin puolella ;) Tietenkään en voinut juoda vielä väkeviä alkoholijuomia, joita jo 22-vuotias kaverini Krista kittasi turhankin innokkaasti. Monet alaikäiset kaverini pyysivät minua ostamaan heille tupakkatuotteita, mutta en suostunut.

Tarkoituksenani olisi hankkia ajokortti syntymäpäivälahjarahoillani. Lisäksi tarvitsen sukulaisten ja isäni rahallista sponsorointia, sillä autokoulu maksaa muutaman tonnin. Ennen autokoulua minun pitää etsiä vielä voimassa oleva nuorison terveystodistukseni.

Täysi-ikäisyys tuo kuitenkin myös paljon vastuuta. Vanhempani eivät ole enää elatusvelvollisia, joten viimeistään nyt minun olisi pärjättävä omilla rahoillani. Nyt saan vaikuttaa yhteiskunnan asioihin enemmän, joten politiikka on alkanut kiinnostaa. Yksi täysi-ikäisistä kavereistani asettuu ehdolle eduskuntavaaleissa ja olen ajatellut äänestää häntä.

Olisin superonnellinen, jos saisin tämän upean papan vanhan auton omakseni! Papalla on näkö niin huono, että hänellä ei ole enää ajolupaa. Jos auto pääsee katsastuksesta läpi, niin pappa myy sen minulle.



tekijä: Suski&Sini
lähde: kirja

Opiskeluelämä alkaa

Olen nyt 17-vuotias ja päättänyt oppivelvollisuuteni peruskoulussa ja jatkanut ammattikouluun opiskelemaan lähihoitajaksi. Olen kiinnostunut muiden ihmisten auttamisesta, joten lähihoitajakoulutus oli minulle oikea valinta. Koska kotipaikkakunnallani Pännäisissä ei ole lähihoitajakoulutusta, päätin muuttaa yksin Tampereelle. Koska olen alaikäinen, tarvitsin siihen huoltajan luvan. Asun vuokralla pienessä yksiössä ja maksan vuokrani opintotuella. Raha on aika niukassa, sillä isälläni on ollut tapana antaa lapsilisäni suoraan minulle, mutta ne loppuivat kun täytin 17. Sen vuoksi päätin aloittaa tässä vähän aikaa sitten puhelinmyyjän työt opiskelujeni ohella. Koska olen jo täyttänyt 15, niin voin tehdä töissä täyttä päivää.

opintotuki: Opiskelijaa voidaan tukea taloudellisesti opintorahalla sekä -lainalla ja asumistuella.  Opintorahaa opiskelija voi saada jatko-opintoihin ja asumislisää vuokraan, mikäli hän asuu lapsuudenkotinsa ulkopuolella. Niitä ei tarvitse maksaa takaisin. Opiskelija voi myös ottaa opintolainaa, mikäli hänellä ei ole tarpeeksi rahaa perustarpeisiin. Se on kuitenkin maksettava takaisin tulevaisuudessa, mutta sen korko on pieni ja maksuaika pitkä.

Tekijä: Suski&Sini
Lähde: kirja, Nettinappi