Jäin äitiyslomalle 40 arkipäivää (arkipäivät=ma-la) ennen laskettua aikaa ja aloin silloin saada äitiysrahaa, jota maksetaan minulle kokonaisuudessaan 105 arkipäivän ajan.
Kun lapseni syntyi, hänen syntymästään meni tieto väestörekisteriin, josta hänen henkilötunnuksensa lähetettiin Kelalle. Henkilötunnuksen kuusi ensimmäistä numeroa koostuvat päivästä, kuukaudesta ja vuodesta. Meidän tapauksessamme poika syntyi 7.4.2006, joten hänen henkilötunnuksensa kuusi ensimmäistä numeroa ovat 070406. Seuraava merkki on A, joka kertoo, että lapsemme syntyi vuosina 2000-2100. Sitten tuleva kolminumeroinen luku 105 kertoo, että lapsemme oli sadasviides sinä päivänä väestörekisteriin ilmoitettu lapsi. Viimeinen merkki on 2, joka tulee, kun aiempien numeroiden muodostama luku jaetaan 31:lla.
Nimeksi päätimme Jeremias Mies Satonen. Hän ottaa minun sukunimeni, sillä kummankin mielestä se kuulosti paremmalta kuin Suola. Ilmoitimme nimen kahden kuukauden kuluessa syntymästä väestörekisterin pitäjälle ja pian sen jälkeen saimme postissa Kelalta lapsellemme Kela-kortin.
Lomaakin lapsi toi todella paljon. Itse sain äitiyslomaa 105 arkipäivää ja lapsen "isä" eli puolisoni Ruut Amanda Matola voi pitää enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa "isyys"vapaata. Lapsen syntymän jälkeen hän oli kanssani ensimmäiset 3 viikkoa ja meni sitten takaisin töihin. Lopuista lomapäivistä emme ole vielä sopineet.
Lisäksi saamme 158 arkipäivää vanhempainvapaata äitiysloman jälkeen. Emme ole myöskään vielä päättäneet niiden käytöstä. Luultavasti puolitamme ne ja vietämme vapaat peräkkäin. Harmi, ettei kumpikin voi olla vapaalla yhtä aikaa. Olisi ollut kivaa viettää aikaa enemmänkin kolmistaan.
Näiltä kaikilta vapailta meille maksetaan korvauksia. Äitiyslomalta äitiysrahaa, isyysvapaalta isyysrahaa ja vanhempainvapaalta vanhempainrahaa. Meillä on myös mahdollisuus jäädä hoitovapaalle kotiin hoitamaan Jeremiasta kolmanteen ikävuoteen saakka, jolloin saamme Kelalta kotihoidon tukea.
Syntyessään lapsemme sai kasan oikeuksia. Hänen tulee saada vanhemmiltaan hyvää huolenpitoa, hoivaa ja paljon rakkautta. Jeremias on myös oikeutettu samaan lapsilisää 17-vuotiaaksi asti (jotka tosin tulevat vanhemman tilille) ja ilmaiseen koulutukseen. Koska hän sai alkunsa vieraalla spermalla, hän voi halutessaan saada tietoonsa biologisen isänsä henkilöllisyyden. Biologinen isä ei kuitenkaan ole elatusvelvollinen, vaan se jää minun ja Ruutin tehtäväksi. Velvollisuutemme on siis toimia Jeremiaksen holhoojina siihen asti, kunnes hän täyttää 18 vuotta.
Jeremiaksella on oikeus etu- ja sukunimeen, sekä Suomen kansalaisuuteen, sillä me vanhemmat olemme molemmat Suomen kansalaisia. Suomen kansalaisuuden voi saada, mikäli vanhemmat ovat Suomen kansalaisia, syntymällä Suomessa, avioitumalla Suomen kansalaisen kanssa ja sitä kansalaisuutta voi myös hakea. Ihmisellä voi olla kaksi eri kansalaisuutta, eli kaksoiskansalaisuus, kuten Ruutilla. Hän syntyi Virossa, mutta muutti Suomeen 6-vuotiaana. Kun hän oli asunut Suomessa kuusi vuotta, hänen vanhempansa hakivat kaksoiskansalaisuutta, jolloin myös Ruut sai Viron kansalaisuuden lisäksi Suomen kansalaisuuden.
Emme ole tehneet vielä lopullisia ratkaisuja lapsen hoidon suhteen vanhempainvapaan jälkeen. Voimme laittaa hänet joko kunnalliseen päivähoitoon, yksityiseen päivähoitoon tai jäädä hoitovapaalle hoitamaan häntä kolmevuotiaaksi saakka kotona. Mikäli päädymme viimeiseen ratkaisuun, voimme saada kotihoidon tukea. Kunnallisesta päivähoidosta Kela ei maksa tukia, mutta yksityisesta päivähoidosta saa yksityisen päivähoidon tukea.
Kuten huomaatte, lapsi on jo nyt tuonut meille paljon vastuuta ja velvollisuuksia. Pitää tehdä monenlaisia ratkaisuja ja päätöksiä, mutta olemme edelleen erittäin onnellisia, että meillä on nyt suloinen pikku poika!
P.S. Toivottavasti kaikille lasta haluaville oli tästä postauksesta jotain hyötyä :)!
Tekijä: Susanna
Lähde: Kela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti