Olen tehnyt nyt lähihoitajan hommia koko elämäni ajan ja olen ollut erittäin tyytyväinen ammatinvalintaani. Nyt kuitenkin ikä alkaa jo painaa harteilla ja olen päättänyt jäädä eläkkeelle kunnioitettavassa 65 vuoden iässä.
Olen maksanut koko elämäni ajan palkastani TEL-maksua, joilla kustannettiin silloiset eläkeläiset. Maksuni eivät kuitenkaan ole menneet kankkulan kaivoon, vaan olen kerryttänyt sillä itselleni ansioeläkettä. Nyt nykyiset työläiset ja työnantajat maksavat vastavuoroisesti TEL-maksuillaan minun eläkkeeni. Periaatteessa siis maksamme TEL-maksua omaa eläkettämme varten, mutta sitä ei jätetä hautomaan jollekin tilille. Se sijoitetaan eteenpäin silloisille eläkeläisille ja me saamme maksamamme TEL-maksut takaisin, kun oma eläkkeemme koittaa.
Oma eläkkeeni koostuu ansioeläkkeestä ja eläkepäiviäni varten luomastani säästörahastosta. Koska lähihoitajan ansioeläke ylittää kansaneläkkeen saamisrajan, saan ainoastaan ansioeläkettä. Säästörahastooni on kertynyt vuosien mittaan hyvä tukku rahaa, joten kun se lisätään ansioeläkkeeseeni, olen varsin tyytyväinen eläkkeeseeni. Ei sillä rikastumaan pääse, mutta elää ihan mukavasti kuitenkin.
Olen päättänyt lopettaa tämän minulle tärkeän ja pitkäaikaisen blogin. Kaikkihan loppuu aikanaan ja voin nyt eläkepäivilläni keskittyä muihin juttuihin. Jaan kuitenkin muutaman elämäni varrella oppimani asiat.
1. Elämä ei aina mene niin kuin odottaa. Sen opin Ruutin kuollessa. Meillä oli ollut tarkoitus perustaa idyllinen viinitila Italiaan, mutta hautasin sen unelman Ruutin mukana.
2. Elämässä pitää osata säilyttää positiivinen asenne. Ihaniakin asioita tapahtuu. Rakas poikani Jeremias odottaa naisystävänsä kanssa lasta, joten saan kohta eläkepäivilleni puuhaa, kun voin peuhata ihanan lapsenlapsen kanssa.
3. Tee asioita, joita haluat äläkä anna muiden lannistaa sinua. Menin vapaaehtoisesti armeijaan, vaikka monella olisi ollut siitä paljonkin negatiivista sanottavaa. Suomi on vielä tänäkin päivänä jossain määrin homofobinen maa, joten suhteestani naiseen ja lapsen hankkimisesta oli joillain ihmisillä ikävää kommentoitavaa. En ole kuitenkaan koskaan välittänyt muiden ikävistä mielipiteistä.
Tekijä: Susanna, elämänohjeet Sini
Lähde: Kela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti